Jäseninfo
SEMINOLOGIEN JA KEINOSIEMENNYASEMIEN TES 2023-2025
Seminologien tes 2023 -2025 FINAL.pdf (364 kB) | |
Kollektivavtal för seminörer och inseminationsstationer 2023-2025.pdf (345 kB) |
SEMINOLOGIEN JA KEINOSIEMENNYASEMIEN TES 2023-2025
TES Allekirjoituspöytäkirja 3.3.2023, Allekirjoitettu 21.3.2023.pdf (502 kB) TES ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3.3.2023 Seminologien ja Keinosiemennysasemien TES |
MTJL säännöt 2020.pdf (402 kB) Maataloustoimihenkilöjärjestöjen MTJL ry UUDET SÄÄNNÖT 2020 |
MTJL hallituksen tiedotteet 2024
TIEDOTE MTJL HALLITUKSEN KOKOUKSESTA 124.docx (14 kB) 1/2024 MTJL hallituksen tiedote |
MTJL hallituksen tiedotteet 2023
Tiedote 1-23.docx (17 kB) MTJL hallitus tiedote |
|
Tiedote Hallitus 323.docx (15 kB) MTJL hallitus tiedote |
Tutustu keinosiemennysalan uuteen työehtosopimukseenKeinosiemennysalalle on syntynyt uusi työehtosopimus, joka on voimassa 3.3.2023 - 31.1.2025 asti. Kerromme sinulle tässä kirjeessä tulevista palkankorotuksista ja sopimuksen keskeisistä muutoksista. |
Palkankorotukset vuonna 2023Palkankorotusten ajankohta, määrä ja jakotapa sovitaan ensisijaisesti paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Paikallinen sopimus tehdään 15.4.2023 mennessä, ellei toisin sovita. Jos paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, maksetaan 1.5.2023 tai sen jälkeisenä lähimpänä palkanmaksupäivänä 400 euron kertakorvaus. 1.7.2023 korotetaan palkkoja yleiskorotus 3,24 % tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa ja työnantajakohtainen erä 0,2 %. |
Palkankorotukset vuonna 2024Palkankorotusten ajankohta, määrä ja jakotapa sovitaan ensisijaisesti paikallisesti pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Paikallinen sopimus tehdään 15.3. 2024 mennessä, ellei toisin sovita. Jos paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, maksetaan 1.4.2024 yleiskorotus 2,2% tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa ja työnantajakohtainen erä 0,3 % |
PerhevapaaEi synnyttävä vanhempi saa jatkossa 32 palkallista arkipäivää vanhempainvapaata. Muutoksen jälkeen molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä 32 arkipäivän palkallinen vanhempainvapaa sekä synnyttävällä vanhemmalla 40 arkipäivän palkallinen raskausvapaa. Uudistunutta määräystä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta lähtien niihin työntekijöihin, joiden vanhempainvapaaseen noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain perhevapaamääräyksiä. Palkan saamisen edellytyksenä on edelleen se, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta ennen raskaus- ja vanhempainvapaan alkamista. Raskausvapaata pitävällä vanhemmalla on oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vapaan välittömästi raskausvapaan jälkeen yhdenjaksoisena. Ei-synnyttävällä vanhemmalla on mahdollisuus pitää palkallista vanhempainvapaata kahdessa osassa, jos ensimmäinen jakso pidetään lapsen syntymän yhteydessä ja toinen jakso myöhemmin yhdenjaksoisesti. |
TyöryhmätLiittojen yhteinen työryhmä alkaa selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia paikallisen sopimisen kehittämiseen. Työryhmä tarkastelee erityisesti luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun sopimusta ja sen päivitystarpeita. Toinen työryhmä alkaa selvittää tarpeita ja mahdollisuuksia vaativuusryhmien ja palkkataulukoiden kehittämiseen ja päivittämiseen. Työryhmä tarkastelee myös henkilökohtaisen lisän arviointikriteerejä. |
Sopimusterveisin |
|
Pron oikeusturva loisti Kuluttajaliiton vertailussa
Jos työnantaja kohtelee kaltoin, onko varaa oikeudenkäyntiin? Liitot maksavat työriitojen oikeuskuluja vaihtelevasti. Pron jäsenellä on kattava ja maksuton oikeusturva, selvisi Kuluttajaliiton vertailusta.
Pron oikeusturva loisti Kuluttajaliiton vertailussa
Julkaistu 13.09.2016 klo 08:01
Uutiset
Pro Uutiset, Pron tiedote
Työsuhderiita-asian oikeudenkäyntikulut voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Kuluttajaliitto vertaili viiden ammattiliiton ja yhden työttömyyskassan palveluja ja selvitti, millaista apua työntekijä saa, jos työsuhteessa syntynyt erimielisyys johtaa oikeudenkäyntiin työnantajaa vastaan. Kuluttajaliitto teki selvityksen Ammattiliitto Pron toimeksiannosta huhti– kesäkuussa 2016.
Oikeudenkäynnin kustannukset vaihtelevat liittojen välillä
Ammattiliitto Pron ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenten oikeusturva on vertailun kattavin. Pro ja PAM korvaavat liiton jäsenten oikeudenkäyntikulut ilman omavastuumaksua ja oikeuskulujen enimmäismäärän rajoituksia, vaikka oikeudenkäyntikulut kasvaisivat kymmeniintuhansiin euroihin ja oikeudenkäynti jatkuisi ylemmissä oikeusasteissa.
Insinööriliitto (IL) ja Tradenomiliitto (TRAL) ilmoittavat 15 prosentin omavastuun, joka on vähintään 150 euroa (IL) ja 350 euroa (TRAL). IL korvaa kulut 20 000 euroon asti ja TRAL 15 000 euroon asti.
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n jäsenillä on 10 prosentin omavastuu ja oikeudenkäyntikorvauksen yläraja on 12 000 euroa.
YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutuksen saa käyttöönsä vain, jos työnantaja on päättänyt työsuhteen ja silloin omavastuu kuluista on 15 prosenttia. Kuluja korvataan 10 000 euroon asti.
Oikeusturvavakuutus loppuu kesken
Ammattiliittojen oikeudellisten palvelujen merkittävin ero on oikeudenkäyntiä vaativien riitojen hoitamisessa. Osa liitoista hoitaa oikeudenkäynnit liiton omalla kustannuksella ja niissä käytetään joko liiton omia tai ulkopuolisia lakimiehiä.
Osa ammattiliitoista tarjoaa jäsenilleen oikeusturvavakuutusta ja auttaa työntekijää asianajajan löytämisessä. Vakuutuksen kattamien oikeudenkäyntikulujen ylärajassa sekä oikeudenkäyntikulujen omavastuussa on eroja.
Monen liiton jäsenyys oikeuttaa oikeusturvavakuutukseen, joka ei riitä kattamaan oikeudenkäynnin kuluja. Oikeusturvavakuutusten yleisin korvauskatto jää 8 500 euroon, eikä kotivakuutuksen oikeutusturvavakuutuksesta korvata työhön tai irtisanomiseen liittyviä kiistoja.
Hävinnyt osapuoli velvoitetaan yleensä korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
– Siksi harva työntekijä uskaltaa omalla kustannuksellaan ajaa asiaa, jonka lopputulos on epäselvä. Jos asia sovitaan, osapuolet vastaavat omista kuluistaan, ja silloinkin maksettavaksi tulee lakimiehen palkkio, kertoo lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm Ammattiliitto Prosta.
Monilla suomalaisilla on oikeusturvavakuutus esimerkiksi kotivakuutuksen yhteydessä. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksissa työhön liittyvät asiat on kuitenkin rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle, joten niistä ei ole apua työasioissa.
Työelämän oikeusturvaa vai pelkkä työttömyysvakuutus?
Suurimmat erot oikeudellisessa avussa löytyvät ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen eli Loimaan kassan palvelujen välillä.
Kaikki ammattiliitot neuvovat jäseniä työsuhdetta koskevissa asioissa ja auttavat neuvotteluissa työnantajan kanssa. YTK-yhdistys ei neuvo työehtosopimusten tulkintaa koskevissa asioissa, eikä avusta työntekijää neuvotteluissa työnantajan kanssa.
YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutus kattaa vain tilanteet, joissa työnantaja on päättänyt työntekijän työsuhteen. Ammattiliitot tarjoavat oikeudenkäynnissä apua kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa ja useissa muissa työhön liittyvissä asioissa.
Kuluttajaliiton vertailu kehottaa kuluttajaa harkitsemaan, haluaako työntekijä ostaa oikeusturvaa vai pelkän työttömyysvakuutuksen. ”Kannattaa pohtia omaa asemaa työmarkkinoilla: saako nopeasti uuden työpaikan, jos nykyisestä joutuu lähtemään”, vertailussa todetaan.
MTJL Järjestönä
|
Kansainvälinen toiminta ja kokoukset
Terveiset Italiasta 2015.docx (18 kB) | |
Matkakertomus Rennes 2022 (1).pdf (1.2 MB) |