Vuodenvaihteessa voimaan tulevia lakimuutoksia ja uudistuksia

Palkansaajan näkökulmasta moni asia muuttuu vuodenvaihteessa: työttömyysturva, eläkeuudistus, monet Kelan etuudet.

Työsopimuslaki

Koeajan enimmäispituus pitenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.  Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pidennyksestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa lyhennetään yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Työnantajalla on oikeus tehdä määräaikainen työsopimus ilman perustellun syyn vaatimusta niiden työntekijöiden kanssa, joiden työ- ja elinkeinotoimisto on ilmoittanut olleen edellisen 12 kuukauden ajan työttömiä työnhakijoita. Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voivat vaihtoehtoisesti sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, kunhan niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta.

Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisessa selvityksessä työnteon ehdoista on nimenomaisesti mainittava jos tätä vaihtoehtoa käytetään.

Työntekijöiden muutosturva paranee. Muutosturvan parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan.

Työnantajan on tarjottava irtisanotulle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa. Pääsäännön mukaan valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Työnantaja ja henkilöstö voivat sopia muustakin työllistymistä edistävästä järjestelystä.

Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa tarjota irtisanotulle työntekijälle valmennusta tai koulutusta, työntekijällä on oikeus saada korvaus laiminlyönnistä. Korvauksena maksetaan rahasumma, joka vastaa laiminlyödyn valmennuksen tai koulutuksen arvoa.

Työterveyshuoltolaki

Työnantajalla on velvollisuus järjestää tuotannollisella tai taloudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien.  Järjestämisvelvollisuus koskee työnantajia, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 30 työntekijää. Lisäedellytyksenä on, että irtisanotut työntekijät ovat olleet työsuhteessa irtisanovaan työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista.

Työterveyshuollon sisällön ja laajuuden on vastattava työnantajan työ- terveyshuoltosopimusta.

Jos työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen vakituiseen tai vähintään kuuden kuukauden mittaiseen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus päättyy.

Valtion virkamieslaki

Valtion virkamies voidaan omalla suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään myös osittain toisen viraston toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Lakimuutoksen tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä sekä henkilö- ja tehtäväkiertoa lisäämällä kehittää valtion henkilöstön ammattitaitoa. Virkamies pysyy sen viraston virkamiehenä, jonka virkaan tai virkasuhteeseen hänet on nimitetty.

Karenssisopimuksella rajoitetaan virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa palvelussuhteessa.  Karenssisopimuksella voidaan sopia määräaikaisesta, enintään kuuden kuukauden mittaisesta, rajoitusajasta, kun virkamies siirtyy toiseen palvelussuhteeseen tai hän aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen. Karenssisopimuksen tekeminen edellyttää, että virkamiehellä on tehtävässään pääsy salassa pidettäviin tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaan tietoon, jota voitaisiin olennaisella tavalla käyttää omaksi tai toisen hyödyksi uudessa tehtävässä. Sopimuksen ajalta maksetaan palkkaa vastaava korvaus.

Valtion virkamiehen muutoksenhakua koskevat säännökset yhdenmukaistetaan hallintolainkäyttölain kanssa. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi jatkossa valituslupaa.

Työttömyysturvan muutokset

Omavastuuaika pitenee 5 päivästä 7 päivään. Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuajalta ei makseta etuutta.

Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on vähemmän kuin kolme vuotta, kesto lyhenee 400 päivästä 300 päivään. Muutos ei koske niitä työttömiä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja jotka ovat työskennelleet viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Pitkän työuran perusteella ei enää makseta korotettua ansio-osaa. Myös TE-palveluiden ajalta maksettava korotettu ansio-osa pienenee.

Työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua aktiivitoimenpiteisiin tiukennetaan. Työttömän on osallistuttava kolmen kuukauden välein määräaikaishaastatteluihin.  Haastatteluista kieltäytyminen aiheuttaa karenssin. Työttömällä olisi lisäksi velvollisuus osallistua pääsääntöisesti kaikkiin hänelle tarjottuihin työvoimapalveluihin, silloinkin kun osallistumisesta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa.

Jos työtön kieltäytyy työstä, johon hänet on valittu, hänelle asetetaan 90 päivän karenssi. 

Liikkuvuusavustus korvaa työttömyysetuuteen oikeutetuilla työmarkkinatukena maksettavan matka-avustuksen ja muuttokustannusten korvauksen.

Kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Omaehtoisten opintojen enimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

TE-toimisto voi tapauskohtaisesti poistaa ammattitaitosuojan, jos työnhakijan koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla. Työttömällä ei enää ole kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.

Työssäkäyntimatkaa koskevat rajoitukset tiukentuvat nykyisestä 80 kilometristä. Jos henkilöllä on oma auto käytettävissään, hänen edellytetään käyttävän sitä työmatkoihin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella, eikä työpaikan sijainti työssäkäyntialueen ulkopuolella enää olisi pätevä syy erota työstä.

Palkkatukityö kerryttää jatkossa työssäoloehtoa vain 75 %. Jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, kertyy työssäoloehto jatkossakin täytenä.

Rekrytointikokeilu alkaa. Kyseessä on väliaikainen lakimuutos, joka olisi voimassa vuosina 2017–2018. Vapaaehtoisella rekrytointikokeilulla henkilö ja työnantaja voivat selvittää ennen työsopimuksen solmimista, sopiiko henkilö tiettyyn työhön. Enimmillään kokeilu voi kestää yhden kuukauden. Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen henkilön kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennetään koeajasta. Rekrytointikokeilun ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Lyhyen, enintään kaksi viikkoa kestävän, päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen.

Eläkeuudistus

Vanhuuseläkeikää nostetaan vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta.  Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Eläkettä karttuu jatkossa 17 vuoden iästä alkaen vanhuuseläkkeen alarajaan saakka 1,5 % vuosityöansiosta. Poikkeuksena ovat vuosina 1954–1972 syntyneet, joille eläkettä kertyy 53 vuoden iästä 63 vuoden täyttämiseen 1,7 % vuosityöansiosta.

Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä.

Lue myös sivut 46-47 PardiaNyt-lehti 4/2016.

Tutustu Elakeuudistus.fi

Kansaneläkelaitoksen etuusmuutokset

Vuoden alussa lähes kaikkien Kelan etuuksien euromäärät muuttuvat, kun kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Yleisessä asumistuessa enimmäisasumismenot ja perusomavastuu kiristyvät. Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin.  Hakijan tulojen tulee olla hieman pienemmät vuonna 2017, jotta hänellä olisi oikeus täysimääräiseen asumistukeen.

Perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1.2017. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin.

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat vuonna 2017 32,40 e/pv.

Perustulokokeilu alkaa. Kela vastaa kokeilun toteuttamisesta.  Perustulokokeiluun on valittu satunnaisotannalla 2 000 osallistujaa 25–58-vuotiaiden työttömien joukosta. Osallistujat saavat perustuloa 560 e/kk. Ensimmäiset perustulot maksetaan valituille 9. tammikuuta 2017. Kokeilun osallistuja voi myös saada sen lisäksi esimerkiksi osan työttömyysturvasta. Perustulo on veroton etuus, eivätkä kokeiluun osallistujan muut tulot vähennä sitä. Jos osallistuja saa kokeilun aikana työpaikan, hän saa sekä palkan että perustulon. Kokeilu kestää 2 vuotta ja sen aikana seurataan osallistujien työllistymistä.

Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärät pienenevät 23,93 eurosta 23,73 euroon päivältä.

Työtuloihin perustuvan sairauspäivärahan laskusääntö muuttuu 1.1.2017 alkaen siten, että sairauspäiväraha on 70 % päiväansiosta 30 350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30 350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 prosenttiin.

Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen aikainen vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle. Korotettava vähimmäismäärä on 30,41 euroa päivässä vuonna 2017.  Muussa kuntoutuksessa kuntoutusrahan vähimmäismäärä pienenee 23,93 eurosta 23,73 euroon ja työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskusääntö muuttuu. Kuntoutusraha on 70 % päiväansiosta 30 350 euron vuosityötuloon asti. Yli 30 350 euron vuosityötulosta korvausaste laskee 20 %:iin.

Kuntoutusrahaa voidaan jatkossa myöntää myös yleissivistävään peruskoulutukseen, kun se myönnetään ammatillisena kuntoutuksena henkilölle, jolta puuttuu ammatillinen tutkinto. Yleissivistävää peruskoulutusta ovat peruskoulu-, lukio- ja kansanopisto-opinnot.

Kaikki sairausvakuutusmaksut muuttuvat osana työmarkkinaosapuolten kilpailukykysopimusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu muuttuu sairausvakuutusmaksuksi ja on 1,08 % vuonna 2017 maksettavista palkoista (2,12 % vuonna 2016). Työnantajan maksu pienenee 0,94 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2017 Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu on 1,58 % palkasta (0,82 % vuonna 2016).  MYEL- yrittäjillä päivärahamaksu on 1,58 % työtulosta. YEL-vakuutetut yrittäjät maksavat päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden 0,06 % eli yhteensä 1,64 % (vuonna 2016 yhteensä 0,95 %).

Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2017 (1,3 % vuonna 2016). Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu on 1,45 % (vuonna 2016 1,47 %), joka sisältyy ennakonpidätykseen.

Työterveyshuollon korvaukset ja laskennalliset enimmäismäärät muuttuvat. Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Tilikaudelta 2016 maksettavien korvauksien työntekijäkohtainen enimmäismäärä suurenee noin 0,8 %. Myös yrittäjäkohtainen enimmäismäärä suurenee noin 0,8 %. Korvausten edellytyksenä on, että työpaikalla on tehty työpaikkaselvitys.

Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluja (korvausluokka I) voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina vuoden 2017 alusta.

Muutoksia Kelan etuuksiin

Muutoksia henkilöverotukseen

Työtulovähennystä korotetaan 1 260 eurosta 1 420 euroon. Tulonhankkimisvähennys nousee 620 eurosta 750 euroon.

Eläketulon lisävero alenee 5,85 %:iin ja lisäveron tuloraja nousee 45 000 eurosta 47 000 euroon.

Kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee työsuorituksesta 50 %:iin ja palkoista 20 %:iin.

Koonnut: Pardian lakimies Ira Kyntäjä

Lue myös

aikauskoulutustuen muutoksista